on maaginen luku tänään. Eilen oli pientä kipuilua, pahoinvointia ei edelleenkään ole. Kahden viikon päästä on seerumiseulontaverikoe ja siitä noin viikon päästä sitten niskapoimu-ultra.

Mies oli nähnyt yöllä unta, että meille syntyi tyttö. Hän on ollut oikeassa jokaisen suhteen, jo np-ultrasta lähtien mies on tiennyt, kumpi on tulossa. Itselläni on poikaolo, poikaraskaudessa minulla ei ollut pahoinvointia juuri lainkaan. Toki voi olla toiveajatteluakin, alitajuisesti toivon poikaa ja löydän itsestäni kaikki siihen viittaavat oireet.

Olen surffaillut netissä ja etsinyt uusia vaunuja. Haluaisin tulokkaalle kunnon vaunut. Isompien lasten tuplarattaatkin pitäisi myydä, niille ei enää ole käyttöä ensi talvena. Esikoisen aikana ostin vaunut heti np-ultran jälkeen ja kuopukselle hain uuden turvakaukalon melkein heti plussattuani. Enkelille en tehnyt mitään isompia hankintoja. Jos olisin ostanut, olisiko raskaus päättynyt toisin?

Kestovaipat odottavat edelleen ompelua. Nyt sentään olen jo kaivanut ne esille, ja suunnittelin jo eilen niitä jatkavani, mutta tekemättä jäi. Dvd-boksi vei voiton.